2008

Kytäjä (NW "uusi" + SE "vanha"):

1. Jan Vapaavuori 76 + 87= 163

2. Tom Stormbom 84 + 83 = 167

3. Jacob Nyman 84 + 85 = 169

4. Georg Nyman 90 + 85 = 175

5. Harry Lilja 87 + 91 = 178 (Challenge -tour winner)

6. Mika Kuusisto 92 + 94 = 186

7. Jocke Antas 92 + 98 = 190 

Neljätoista vuotta piti pelata, ennen kuin Up & Downin voittajaksi saatiin joku muu kuin Nyman tai Stormbom. 

Jannen kohdalla kysymys Up & Downin voittamisesta ei milloinkaan ole ollut jos - vaan koska. Neljä kertaa kakkoseksi jäänyt ja näistäkin kaksi kertaa vasta uusinnassa taipunut Janne vei vihdoin mestaruuden, ja millä tavalla! Ensimmäinen kierros aamulla oli loistava osoitus siitä mihin Janne parhaillaan pystyy. Heti ensimmäisestä reiästä lähtien (birdie ykköselle!) näki että peli on hyvin hallussa ja lyöminen vaivatonta. Kuvaavaa Jannen ensimmäiselle kierrokselle oli, että muutama korttiin eksynyt bogi oli lähinnä pieni lipsahdus, jossa parit oli hilkulla ja tuplaa tai sitä suurempaa numeroa ei korttiin ollut missään vaiheessa tulossa. 

Ensimmäisen kierroksen ulosmeno 39 lyöntiä sai jatkoksi aivan loistavan sisääntulon 37. Etu ysin jälkeen kilpailu oli vielä tiukka. Kaksi edellisvuosien mestaria pysyi vielä tässä vaiheessa Jannen kyydissä. Jacky ja Tomi pelasivat kumpikin ulos 38 lyönnillä ja hetken näytti siltä, että tämän vuoden voitosta käydään tiukka ja ennen kaikkea kovatasoinen skaba. Toisin kuitenkin kävi. Jackyn ongelmat alkoivat aamukierroksen kahdenneltatoista reiältä, helpolta par-5:lta, jolla tehdystä tuplasta mies ei enää toipunut. 

Loppureiät sisälsivät vielä mm. yhden tuplaparin ja näin sisääntulo vaati peräti 46 lyöntiä. Tomin loistava frontti puolestaan lämmitti tasan 8 sekuntia, kun kympin avaus meni hukkina pitkään heinään ja tuloksena oli tälle alle 300 metriä pitkälle par 4 reiälle tripla. Myös Tomin takaysi vaati lopulta Jackyn tavoin 46 lyöntiä ja näin alle 80 tulos jäi vain kaukaiseksi haaveeksi.Jannen peli sen sijaan vain parani mitä pidemmälle aamukierrosta mentiin. Kuvaavaa oli se, että ensimmäisen kierroksen ehkä ennakkoon vaikeimmat reiät Janne selvitti täysin ilman ongelmia. Ykkösen birkun lisäksi, mm. kentän vaikeimmat par neloset, 13 ja 14 mies pelasi yhden alle (birdie, par). 17:llä Janne näytti vielä, miten golfista voi tehdä helppoa: lyö noin 250 metrinen avaus keskelle väylää ja perään kakkoslyönti noin kahdestasadasta metristä kanttiin. 

Näin muuttuvat ylämäki par -viitosetkin kahden putin helpoiksi par nelosiksi! Viimeisellä reiällä Jannella oli vielä noin 4 metrinen par putti, joka onnistuessaan olisi antanut tulokseksi 75, mutta tällä kertaa pallo ei suostunut uppoamaan. Joka tapauksessa kierrostulos 76 (39+37), neljä yli kentän parin, on uusi Up & Downin yhden kierroksen ennätys. Tomi on pelannut kolme kertaa 77 (Benz ja 2 x Lohja) sekä Georg kerran 77 Pickalan Parkilla. Jannen, Jackyn ja Tomin seuraksi paikan toisen kierroksen "leader -groupiin" lunasti Harry, joka pelasi aamukierroksen 87 lyönnillä. Vuosien 1998 ja 2000 voittaja Georg ei ensimmäisellä kierroksella saanut oikein missään vaiheessa otetta pelistä ja tulos 90 jätti jo turhan paljon kirittävää kolmen joukkoon, voitosta puhumattakaan. 

Toinen kierros alkoi kärjen osalta leppoisissa merkeissä, olihan peli jo käytännössä ratkennut Jannen johtaessa kahdeksalla lyönnillä. Kerran aikaisemmin on Up & Downissa ensimmäisen kierroksen jälkeen johto ollut samaa luokkaa. Tämä tapahtui vuonna 1997 kun Tomi johti Pickalassa Seasiden (80 lyöntiä) kierroksen jälkeen kahdeksalla lyönnillä seuraavia. Täältä muistuu mieleen Peten kommentti tauolla "no eihän jätkä voi enää hävitä millään... niin elletsä kaadu tai jotain..". Vähän samaa täytyi nyt Jannelle tapahtua. Ensimmäiset yhdeksän reikää vanhalla kentällä mentiin tasatahtia niin, että Tomin ja Jannen ero pysyi kahdeksassa lyönnissä, Jacky oli jäänyt muutaman lyönnin lisää. Kympillä peli meinasi saada ensimmäisen käänteen, kun Jannen avaus tällä par kolmosella jäi lyhyeksi ja pallo hautautui etubunkkeriin "eguksi". 

Tästä ei Janne hätkahtänyt, vaan löi kisan ylivoimaisesti upeimman hiekkalyönnin täysin pelaamattomasta paikasta. Pallo päätyi griinille alle kolmen metrin päähän reiästä. Kun Janne vielä kylmän rauhallisesti upotti putin, oli päivän ehkä hienoin par pelastettu. 11:llä koko kärkiryhmä avasi ihan "pommeilla" väyläbunkkerien yli ja seuraavalle tiille mentiin edelleen Jannen johdon ollessa kahdeksan lyöntiä. Ja niin kuin golfissa yleensä - kaikki on mahdollista - niin näin kävi tälläkin kertaa. Jannen täysin hallussa ollut peli koki seuraavien kahden reiän aikana täydellisen romahduksen ja sellaisen käänteen, jota ei tahtonut uskoa todeksi vaikka vierestä seurasikin. 

Ensin 12:lla Janne avasi hukilla suoraan vasemmalle (kohti 13:n tiiboksia!) ojaan. Tästä dropin jälkeen väyläbunkkeriin, josta griinin kanttiin ja tästä muutaman chipin ja putin jälkeen korttiin merkittiin kahdeksan, eli tuplapar. Tomin tehtyä hyvästä avauksesta huolimatta bogin, oli eroa nyt viisi lyöntiä. Jatkoa seurasi. Seuraavalla reiällä Jannen avaus draiverilla aukesi päivän ainoan kerran oikealle ja pallo jäi vesiesteen puolelle. 

Tästä dropin, yhden duffin ja vielä mm. yhden missatun 40 sentin putin jälkeen korttiin merkittiin toinen peräkkäinen tuplapar! Tomin otti tällä helpolla ja lyhyellä par 4 reiällä 3 puttia ja teki bogin, Jacky varman parin. Näin tilanne oli kahden reiän aikana muuttunut täysin. 5 reikää pelaamatta ja Janne johtaa Tomia kahdella ja Jackya kolmella lyönnillä! Kilpailu Up & Downin voitosta voitiin aloittaa alusta.Ja miten sitten kävikään? 

Janne kokosi itsensä todellisen mestarin tavoin, ja pelasi viimeiset viisi vaikeaa reikää yhden yli parin. Todella hieno suoritus näiden kahden shokkireiän jälkeen. Ratkaiseva naula Tomin ja Jackyn arkkuun tuli 15:llä, kun tällä pitkällä par nelosella Janne teki hienon parin Tomin ja Jackyn tehdessä paremmista lähestymispaikoista bogit. Tämän jälkeen loppu oli enemmän tai vähemmän kosmetiikkaa. Eroa viimeisellä reiälllä hyvän birkun tehneeseen Tomiin tuli lopulta neljä lyöntiä ja Jackyyn kuusi lyöntiä. Kärkiryhmän edellä Georg paranteli asemiaan pelattuaan toisen kierroksen 85 ja nousten Mikan ja Harryn kannasta selvästi kisan neloseksi. 

Harry puolestaan piti toisen kierroksen 91:n ansiosta Challenge tourin johtopaikkansa loppuun asti ja uusi viimevuotisen kakkos-sarjan mestaruuden. Mika ja Jocke pelasivat tällä kertaa koko kisan läpi ilman sen suurempia mahdollisuuksia aivan kärkisijoille. Kiitokset osallistujille ja ennen kaikkea Mikalle taas kerran hienoista laseista lähimmäs lippua kisaan. Ensi vuonna taas nähdään, ja tietysti 36 reiän verran, että saadaan uutta draamaa aikaiseksi.

Cazze, Munkkiniemen Optiikka -lähimmäs lippua kilpailu: 

1. Jacky Nyman: 3,2 metriä (South East, 10 reikä par 3, 123 metriä).