1999

Pickala Seaside + Park: 

1. Tom Stormbom           161 (*) 80+81

2. Kim Wist                      161 82+79

(*) = voitto ensimmäisellä uusintareiällä, Seaside reikä 1 (par-4): Tom 4, Kim 7

3. Jaakko Salava           162 83+79

4. Jan Vapaavuori         166 82+84

5. Georg Nyman 170 92+78

6. Jacob Nyman 176 88+88

7. Alexander Rosenlew 184 94+90

8. Mikko Pitkonen 186 91+95

9. Jocke Antas 188 92+96

10.Rolle Petterson 189 98+91

11.Robbie Furuhjelm 190 97+93

12.Jussi Naumanen 191 101+90

12.Harry Lilja 191 89+102

14.Mika Kuusisto 193 97+96

15.Peter Stormbom 197 98+99

16.Marko Aaltio 199 104+95

16.Seppo Kimmel 199 95+104

18.Wilhelm Rosenlew 219 106+113

19.Jorma Sinkkonen 224 111+113

20.Jari Kolehmainen 231 122+109

21.Kaarlo Tiesmaa 235 113+122

Historian tiukin ja jännittävin Up&Down ratkesi vasta uusinnassa, mutta ennen kuin tähän päästiin, niin paljon oli taas ehtinyt tapahtua. Järjestyksessään viides Up & Down Invitational pelattiin 8.8.1999 Pickalassa Seasiden ja Parkin kentillä loistavan sään vallitessa. Mukana oli 21 pelaajaa ja ennakkoonkin tiukaksi veikattu kisa ratkaistiin siis ensimmäistä kertaa uusinnalla. Seasiden ensimmäisellä kierroksella pelasi itsensä ulos voittokahinoista kolme ennakkosuosikkia: Defending-Champion Georg (92), Mikko Pitkonen (91) ja kaksi ensimmäistä vuotta kisaa hallinnut Jacky (88). Näistä tuloksista ei ollut enää mahdollisuuksi voittoon. Georgin jälleen upeasti pelaama Parkin kierros (78) auttoi miestä nousemaan vain viidenteen sijaan. Kärkeen Seasidella pelasi toissavuoden voittaja Tomi tuloksella 80. Ulosmenon 37 kantoivat kohtuulliseen tulokseen, vaikka sisääntuloon rannassa tarvittiin mailoja 43 kertaa. Jaetulla toisella sijalla oli kisan kuumin ennakkosuosikki, Lohjalla "treeneissä" back-teeltä muutama päivä aikaisemmin 74 pelannut Kimi tuloksella 82. Myös hyviä harjoituskierroksia pelannut Vapaavuoren Janne sai Seasidella tuloksen 82. Näistä kahdesta vain lyönnin päässä vaani "Suomen tarkin draivaaja", koko päivänä vain yhden(!) väylän missannut Jallu Salava (83). 

Tasoituksellisesti Seasiden paras ja ainoana omaan händäriinsä pelannut oli Up & Down veteraani Harry Lilja (89). HCP- pokaali karkasi kuitenkin Harryn hyppysistä Parkin kierroksella, joka vaati 102 lyöntiä. Parkilla tasoitukseen nähden loistavaa työtä teki Jussi Naumanen, joka pelasi tuloksen 90. Kuusi alle oman tasoituksen. Aamun kierroksella Jussilla (101) oli vain neljä lyöntiä liikaa, muuten HCP- pokaali olisi matkannut Suutarilaan. Kokonaiskilpailussakintasoituksella 20 pelannut Jussi oli hienosti 12. Muista huippusuorituksista mainittakoon ainakin Seasidella muuten käsittämättömän epäonnisen Robbin loistava lähestyminen vaikealla 13. reiällä aivan kupin reunalle. Parkin kierros alkoi kärkiryhmän osalta par tahdissa. Vitosella (par 3, 157 metriä) Kimi avasi 38 sentin päähän reiästä! Birdie. Tomi missasi oman birkkunsa kahdesta metristä. Tämän jälkeen rei'illä 6-9 tuli Kimi Tomin rinnalle tasoihin, vaikka kasilla oli molemmilla mukana myös aimo annos huonoa tuuria. Frontin tulokset: Kimi 39, Jallu 39, Tomi 41 ja Janne 43. Ratkaiseva back-nine alkoi leppoisissa merkeissä. Kimi pelasi varmaa rutiini paria. Jallu teki myös tasaista työtä, eikä jäänyt muista jälkeen missään, edes avausten pituudessa. Kehtasi vielä "valitella", että "eihän tässä iässä varsi enää taivu niikuin teillä nuorilla". Kun kolme reikää oli jäljellä johti Kimi Tomia kahdella, Jallua kolmella ja Jannea neljällä lyönnillä. 16 reiällä nähtiin taas Up&Down golfia parhaimmillaan. Ensin Jallu löi lähestymisensä 155 metristä 60 sentin päähän, ja tämän jälkeen Tomi satkusta metriin. Kimi tuli vajaasta satasesta noin kuuteen metriin. Janne teki kantista kahdella putilla parin. Kimin birdie yritys lirui muutaman sentin ohi ja Tomi missasi oman birkun metristä vuodensurkeimmalla puttisuorituksella: alamäki ja vajaaksi! Jallu ei erehtynyt, keskeltä sisään ja korttiin nelonen. 

Parkin 17 reikä ei sitten mennyt ilman mokia tänäkään vuonna ja Kimille merkittiin metsäseikkailuje jäkeen korttiin tupla, samoin Jannelle. Tomille bogi huonon chipin ansiosta, mutta Jallu teki taas sen mitä pitikin, eli rutiini parin. Viimeiselle tiille mentiin sitten jo ihan tosissaan ja tulokset tarkasti laskettuna. Kimi johti Jallua ja Tomi yhdellä vaivaisella lyönnillä, Janne oli jäänyt jo liikaa. Jallu avasi ensimmäisenä ja draivi mihinkäs muualle kuin keskelle väylää. Tomi perässä ja myös väylälle. Viimeisenä latasi Kimi. Sponella reippaasti koivun yli ja pallo alassatasen kannella! Kaikki oli siis vielä mahdollista. Lähestymiseen Tomilla oli jäljellä 140 metriä. Rauta kasi, ja pallo neljään metriin. Jallu seuraavana 120 metristä pallo griinille, mutta kauas lipusta, n.15 metrin päähän. Kimi viimeisenä ja sadasta metristä lähti rento "wessi", joka pomppasi hyvin bunkkerin lipalta aivan Tomin pallon viereen, greenin kanttiin. Loppuhuipentuma viimeisellä griinillä saattoi alkaa. Jallu puttasi birdietä ensin, mutta hyväkään yritys ei auttanut, vähän ohi ja kun paluu putti meni sisään, niin kortiin merkittiin par. Parkin kierros Jallulle loistavasti 79 ja kolmen lyönnin voitto HCP-sarjassa. Mahtavaa peliä jo seniori-ikäiseltä pelurilta! Seuraavana oli vuorossa Kimi, jolla oli siis mahdollisuus ratkaista peli tähän paikkaan. Putti lähti oikeassa linjassa, mutta pysähtyi muutaman sentin liian aikaisin aivan reiän reunalle. Vielä oli odotettava Tomin suoritusta. Tomilla oli birkkuun ja uusintaan matkaa neljä metriä. Vähän alamäkeen ja pikkusen kaartaa oikealta vasemmalle. Pitkä ja huolellinen keskittyminen ja griinin luku, "hmm... kyllä se tulee sen 30 senttiä oikealta... eikä sa jättää vajaaksi". Putti lähti toivotulle linjalle ja PANG! sisään ja UUSINTAAN! Ensimmäinen birdie koko päivänä ei olisi voinut tulla parempaan paikkaan. 

Jännitysnäytelmä sai jatkua! Seasiden ykköseltä aloitettiin äkkikuolema ja kaikkien kanssa pelaajien kerääntyessä katsojiksi alkoi tunnelmakin olla jo Major -kilpailun ratkaisulle sopiva. Tomi voitti arvonnan ja aloitti. Rauta kolmonen 180 metriä keskelle latua. Kimin vuoro. Huolellinen keskittyminen myös rauta kolmonen kädessä... mutta, sitten tapahtui pahin mahdollinen ja pahimpaan mahdolliseen paikkaan: villi hukki lähti vasemmalle ja kaartoi lohduttomasti outtiin jonnekin rangekopin taakse. Ei muuta kuin uutta palloa matkaan, mutta sekin epäonneksi istutetun puun juureen, josta oli sahattu tukipaalut poikki, ei siis vapaata droppia. Kimin neljäs lyönti meni griinin kanttiin. Tomilla oli 120 metriä jäljellä ja kevyt rauta ysi lennätti pallon keskelle greeniä. Kimi pelasi chipin ja kahden putin jälkeen pois tieltä, seiska. Tomilla ei ollut enää paineita - kaksi puttia, par ja ensimmäisen Up & Down -uusinnan voitto. Totuuden nimissä on sanottava, että Kimi esitti päivän aikana hienoimmat lyönnit ja vain pieni otteen herpaantuminen ja alisuoritus maksoi voiton. Mutta, tämä on golfia jossa kaikki on mahdollista... valitettavasti! 

Kiitokset vielä kerran sponsorille Mr.Bigille, HCP-palkinnon lahjoittajalle Kaarlo Tiesmaalle sekä erityisesti tänä vuonna vielä palkintojen jaon jälkenen kaikkia loistavalla Close-Up taikuudella viihdyttäneelle ja rehdisti uusintatappion ottaneelle Velhojen Kunkulle, Kimille. 

HCP-pokaali 36 reikää:1. Jaakko Salava -2

2. Tom Stormbom, Jorma Sinkkonen +1 

Lähimmäs lippua: Rolle Petterson 2,5 metriä

Pisin Drive: Kim Wist 220 metriä